Vieraileva kynä: Säveltäjämme Roope Mäenpää

Tänään ajatuksiaan näytelmän tiimoilta availee säveltäjämme Roope Mäenpää.

Chydeniuksen jalanjäljillä

Alusta asti oli selvää, että Teatteri Arvottomat ottaa riskin tilatessaan kokonaan uudet sävellykset Runar ja Kyllikki -näytelmään. Kyseisen teoksen musiikit on säveltänyt aikaisemmin Kai Chydenius, eikä näytelmän esitystraditioissa ole mitenkään poikkeuksellista, että laulut olisi jätetty kokonaan pois. Ohjaajalta jo kuulin, että valinta ottaa laulut mukaan, ja vieläpä uudelleen sävellettynä, on herättänyt jo usealla suunnalla vastustusta. Siis piireissä jotka eivät ole meidän projektissa mitenkään mukana. Paineet ovat sanalla sanoen kovat - tai niin ainakin luulisi.

Harjoitukset ovat pyörähtäneet käyntiin, täytyy sanoa että työryhmä on vähintäänkin innoissaan musiikista, jota olen säveltänyt. Rakentavaa ja erityisesti kannustavaa palautetta tulee koko ajan. Ohjaajan kanssa työskenteleminen lähti käyntiin loppujen lopuksi hyvin, ja tuntuu, että saamme koko ajan helpommin toistemme ajatuksista kiinni. Ohjaajan ja säveltäjän yhteisymmärryksen tärkeys korostuu, koska arvottomien tulkinta on uusi ja nuorekas. Ohjaajan visio on siis kaiken A ja O, ja tätä visiota myös musiikin tulee mukailla.

Ensimmäisestä harjoituksesta asti mieleeni on kirkastunut ajatus, että näin kokeneen ja taitavan tekijäkaartin kanssa ei kannata mennä sieltä, missä aita on jo kaadettu. Koska laulajat ovat lahjakkaita, on parempi antaa heille haasteita. En halua säveltää musiikkia, mikä kuulostaa tyypilliseltä kesäteatterimusiikilta. Kuulustaa ylimieliseltä, mutta vakuutan nöyrästi näin ajattelevani.

Teatteri Arvottomat on valinnut rohkean tavan tehdä teatteria. Heille riskinotto ei ole vierasta. Jussi Kylätaskun runojen teksti on paikoin aika modernia. Siksi olen valinnut tyyliksi musiikin, joka ei vain viihdytä, vaan saan yleisön myös todella kuuntelemaan.