torstai 19. maaliskuuta 2009

Kyllä syytä oli Eevassakin

Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi ajattelin avartaa pohdintojani Kyllikistä, sekä naisen sielunelämästä.

Kyllikin fyysisen kehityksen lapsesta nuoreksi neidoksi huomaa jokainen pienessä kylässä. Jokainen paitsi itse Kyllikki, jonka ymmärrys nuoren naisen mielenmaisemasta ja tietous seksuaalisuudesta on isän ankaran kurin sekä vahvan kristillisyyden varjossa jäänyt täysin kehittymättä.

Fyysisen vetovoimansa sekä sinisilmäisen hyväsydämisyytensä vuoksi Kyllikki tulee hyväksikäytetyksi aina kummisedästä kylän kirkkoherraan, joutuen kuitenkin aina itse syylliseksi tapahtumiin. Isä rankaisee tytärtään syytöksillä vedoten uskontoon; Eevahan se syntiin lankesi. Kyllikki ei osaa käsitellä tunteita, joita tukahdettu seksuaalisuus ja tietämättömyys hänessä aiheuttaa, vaan verhoutuu ulkoaopeteltuun uskontoon, itsesyytökseen ja lopulta syvään häpeään oman kehon ja tunteiden syntisyydestä.

Kyllikin suhtautuminen ja suhde Runariin on tässäkin suteessa erilainen. Runar ei vaadi tai aseta odotuksia tytölle. Kyllikin motiivi Runarin suhteen onkin täysin eri; halu auttaa, aito puhdas tunne - rakkaus?